Valehtelijoiden klubi.

Voi hallitus minkä teit. (Disclaimer; seuraava teksti tulee olemaan hyvinkin synkkää)

Kello on puoli kaksi yöllä, huomaan yhä olevani koneella ja itkeväni. Miksi? Koska tänään hallitus on leikannut, leikannut ja leikannut lisää. Minä osun monessa kohtaa siihen leikkaukseen.

Tänään tuntuu että en ole yhteiskunnan silmissä minkään arvoinen, että ihan oikeasti olisi ollut parempi että olisin silloin 12-vuotiaana onnistunut tappamaan itseni.

Olemme juuri ja juuri keskituloinen perhe, mutta kuinka kauan? Missä kohtaa nämä päätökset tiputtavat meidät tilanteeseen jossa mitään ylimääräistä ei osteta? Jo nyt näitä tilanteita tulee jos auto hajoaa tai tulee muuta isompaa ostettavaa kerralla.

Minulla alkaa ehkä kuntoutus tammikuussa, siitä ei ole tullut päätöstä. Herää vain kysymys että mitä sitten sen jälkeen? Opiskelemaan? Onko silloin enää mitään tukia opiskelijoille? Vai pitääkö silloin sitten minunkin maksaa lukukausimaksuja? Työttömäksi? No näillä näkymin silloinkaan ei saa rahaa. Ideoita yrittämiseen olisi, mutta tässä tilanteessa helvetti jäätyy ennen kuin minä alan yrittäjäksi. Ei jää paljoa vaihtoehtoja, jonnekin töihin missä ei tarvita mitään tutkintoa. Jonnekin missä olo todennäköisesti taas huonontuu ja romahtaa. Työttömäksi? No, jollei Helsinki pidä lupaustaan olla välittämättä eduskunnan sanomisista niin silloin Hattiwatti menettäisi päivähoitopaikkansa.

Minä kuulun ilmeisesti niihin joita ei haluta. Yli 30-vuotias pitkäaikaissairas joka on yhä kuntoutumassa. Ei koulutusta, ei opiskeluja takana, ei kokemusta töistä. Ei tietoa milloin on kykenevä opiskelemaan tai töihin. Syö lääkkeitä pysyäkseen elossa. Lapsi joka tarvitsee päivähoitoa ja pitäisi myöhemmin kouluttaa yhteiskunnan varoin.

Tiedättekö mitä minä tällä hetkellä pelkään? Sitä että J menettää työpaikkansa. Se ei ole todennäköistä tällä hetkellä, mutta jos niin kävisi tulot tippuisivat liikaa. Siinä kohtaa jouduttaisiin oikeasti miettimään että kumpi aikuisista jää ilman uusia talvitakkeja tai vastaavia vai jätetäänkö minun lääkkeeni ostamatta.

En suunnattomasti seuraa politiikkaa ja tämä vuosi on muistuttanut minua todella paljon että miksi en. Onnellisia ovat tietämättömät.

Pakko sitä on yrittää nukkua. Pakko jaksaa, minähän yritän kasvattaa lapsesta tulevaisuutta. Vaan onko sitä enää?

Raha ja sen puute.

Tili näyttää taas nätisti nollaa. Ja säästötilillä on huimat 4,03 euroa. Pitää nyt vähän tänne jäsentää miten näin on käynyt.

Eli ensin lääkäri suositteli kongitiivisanalyyttistä psykoterapiaa. Ja minähän etsin itselleni psykologin ja aloitin terapian. Syyskuussa 2011. Samalla haettiin tukea, että Kela maksaisi nuo. Nimittäin 70 euroa kaksi kertaa viikossa on aika paljon.

Kela ilmoitti (lyhennettynä ja selkeytettynä) että olen liian sairas. Minun ei katsota hyötyvän tästä. Kestin kolme kierrosta tätä ja valitukset päälle.

Noh. Lääkäriin sitten kysymään mitä seuraavaksi tehdään. Lääkäri ei tiedä mitä muuta tarjota kuin sairaslomaa. Koska olen käyttänyt sairaslomani, pitää hakea minut hakea kuntoutustukea (Tunnetaan myös osa-aikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä). Tämä tapahtui huhtikuussa 2012. Puolen vuoden pätkä tuli ja laitetaan Kelaan hakemus.

Kela ilmoittaa (jälleen selkeytettynä) että olen liian terve. Valitusta kehiin, puoli vuotta kuluu, päätöstä ei kuulu. Menen lääkärille kysymään että mitäs nyt? Lokakuusta lääkäri sitten laittoi vuoden lisää ja minä laitan hakemuksen Kelaan. Kela ilmoittaa että se katsoo alkuperäisen hylkäävän olevan yhä voimassa (mikään kun ei ole muuttunut) ja lähettävänsä paperit eteenpäin muutoksenhakulautakuntaan.

Ei sinänsä mitään, mutta kun tuossa kohtaa ollut jo yli puoli vuotta ilman minkäänlaisia tuloja. Tekee muuten kauheita ihmisen itsetunnolle. Hyvänä esimerkkinä se kun tarvitsin uudet housut. Minä, 28-vuotias jouduin pyytämään äidiltäni rahaa siihen.

Haluatteko tietää miten tämä vielä pahenee? No, soitin tammikuun lopussa muutoksenhakulautakuntaan, kyselin että kauankohan tuota pitää vielä odottaa. Kun vuoden alusta saisin työmarkkinatukea jos saisin kieltävän päätöksen. Sanotaan että työttömyys ei huvita, kun en usko kykeneväni töihin ja työkkäri tuskin arvostaa sitä että en voi ottaa töitä vastaan.

Arvatkaapa kauanko on tällä hetkellä jono Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa?

Vuoden.

12 kk.

Jep. Tuo oli minunkin reaktioni.

Sain lopultakin sen verran aikaa, että laitoin eduskunnan oikeusasiamiehelle asiasta mailia, pyysin selvittämään tai laittamaan asiaa eteenpäin niille joille se kuuluu. Minulla sentään on mies jonka tulilla voidaan elää, mutta tiedän ihmisiä joilla tekee todella tiukkaa tämän odotuksen takia.

Joten, nyt siis olen syyskuuhun 2013 saakka epätietoinen siitä saanko eläkettä vai en. Ajattelin metsästää koko masennuksen historiani eri sairaaloista ja lähettää sen sinne lautakuntaan.

Ei tämä kyllä tästä kauheasti jäsentynyt, nousi vain armoton potutus. Tosin ainakin se on nyt ylhäällä ja järkevässä muodossa.

Rouva Schrödingerin vatsa.

Tämä teksti perustuu ajatukseen Schrödingerin kissasta. Ne joille tämä on tuntematon käsite, klikatkaa tätä.

Olen siis pohdiskellut tässä erästä larppia varten ja tämän uuden rouvan statukseni ansiosta raskautta. Ja olen selvitellyt asioita. Törmäsin outoihin numero yhdistelmiin kuten rv 19+2. Mitäh? Eikös se ole vain että rv 19 ja sillä hyvä, Vaan eipä näin olekaan! Nimittäin kuukautisten välissä nainen joka harrastaa suojaamatonta seksiä voi olla raskaana. Tämä ei näy testeissä ja ainoa asia mikä todistaa päin vastaista on seuraavat kuukautiset. Eli nainen on ja ei ole tässä välissä raskaana. Voila! Rouva Schrödingerin vatsa!

Lisäksi tänään tuli soitettua Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Minulla kun on se osa-aikainen työkyvyttömyyseläke vetämässä. Arvatkaapa kauanko niillä on tuo jono. Vuoden. Pääsen nopeammin kunnalliseen lääkäriinkin. Huoh.

Mutta, Erittäin Hyvää Vuotta 2013 Teille Jotka Luette Tätä.